Kyllä. Nyt se alkoi. Arki. Isolla A:lla. Minulla loppui siis hoitovapaa vuodenvaihteessa ja palasin töihin ja Kirppu aloitti hoidon. Saimme tiedon hoitopaikasta "hyvissä ajoin" marraskuun lopulla. Kirppu pääsi perhepäivähoitajalle sopivan matkan päähän sekä kotoa että työpaikaltani. Kävimme kerran joulukuussa tutustumassa ja kivalta paikalta vaikutti. Toista kertaa emme valitettavasti ehtineet käydä.
Ajoissa pakkailin Kirpulle hoitolaukkua ja itselle työlaukkua. Ensimmäistä hoito- ja työaamua laukut odottivat eteisessä valmiina lähtöön. Ja voi sitä aikaista aamuherätystä! Klo 6.30 soi äidin kello, Kirppu saa nukkua yli seitsemään. Viime aikoina olemme kuitenkin tottuneet heräämään 8-8.30 maissa, joten herätys tuntuu vielä kovin aikaiselta. Mutta hyvin saimme aamutoimet sujumaan aikataulussa ja olimme hoidossa ajallaan.
Ja voi kuinka tämän äidin sydän hakkasi tuhatta ja sataa samalla, kun riisuin Kirppua ja selitin hoitajalle (muka) tarpeellisia asioita. Pyysin hoitajalta viestiä jossain vaiheessa päivää, että miten on sujunut. Sitten vaan heipat ja töihin. Huh. Olipas jänskää!
Puolen päivän tienoilla positiivinen viesti saapui kertoen, kuinka hyvin on syöty ja leikitty ja päikkäreille menty :-) Välipala aikaan menin Kirppua hakemaan ja siellä istui iloinen poika ruokapöydän ääressä. Mutta voi kuinka väsynyt Kirppu olikaan illalla. Nukkumaan täytyi laittaa jo puolituntia aikaisemmin. Varmaan sitten taas tasoittuu, kunhan saadaan rutiinia ja tottumista tähän uuteen rytmiin.
Ja toinen hoitopäivä sujui vähintään yhtä hyvin! Tästä on hyvä jatkaa :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti